yhtä juhlaa.

Koen onnistumista. Olen taitava muuttamaan ajatustapojani ja löytämään asioista oikeat ja tavoittelemisen arvoiset asiat. Minusta tulee terve. Annan siihen itselleni mahdollisuuden. Haistatan pitkät kontrollin kaipuulle ja jatkan harjoittelemista. Ja ajatus, että hyväksyisin itseni tuntuu ehkä-jopa-joskus mahdolliselta, vaikka tiukkaa tekeekin. Hylätä kaikki se tuttu ja 'turvallinen' ja kasvaa aikuiseksi. Loppu se laihdutus. Päivä päivältä on helpompaa, vaikka kompastelenkin vähän väliä, mutta nyt jaksan nousta uudelleen pystyyn. Määrittelen vahvuuden eri tavalla.

Tänään on syntymäpäiväni, siinä ei mitään erikoista. Huone on sotkuinen niinkuin aina, istun koneella niinkuin aina. Samallainen päivä kuin aina ennenkin, vaikka mitä nyt synnyin tossa 17 vuotta sitten. Kiitos nykyaika, sillä ei tarvitse kuunnella niitä miljoonaa onnittelusoittoa sukulaisilta, kun kaikki ovat siirtyneet naamakirjaan. hih.

minun piti kirjoittaa mitä on tässä tapahtunut muutaman päivän aikana, mutta en oikein saa mitään sanoiksi. Heräsin yöllä hiestä litimärkänä, ilmeisesti jonkin sortin alkavaa tautia hikoillut pois. Hain eilen lenkillä kirjastosta pari odottamaani saapunutta kirjaa ja tein uusia varauksia, ostin itselleni galleriaan vippiä (jolla en tee mitään). Turhamaisuuttani laiton minimäärän ripsaria lähtiessäni lenkille. Laitoin ruokaa isälle tämän syntymäpäivän kunniaksi ja valvon pitkään ja nukun pitkään. Kävin salilla ja sain salikortin ja olen tietämätön mitä tehdä uudenvuoden aattona. Pp jaksaa tekstata joka ikinen päivä ja se tuntuu kivalle.