E s i m. tänään, kun en ollutkaan koko päivää kotona, nukuin aivan liikaa ja kotona ei ole illallakaan ketään, kiroan sitä kaikkea ja heitän rutiinit mäkeen, vaikka se ei tee minulle hyvää.
Käväsin sitten etsimässä kaupungilla kengät. (perus lempinimet) Emokidin ja Bunnyn kanssa. Siellä about. 3h. Löysin valkoiset avokkaat.
Bussi matkalla tajusin sellaisen pienen asian. Sen että koulumotivaatio (ja motivaatio ylipäänsä mihinkään) on laskenut parin kuukauden sisällä pahasti. Olen vain tyytyväinen ettei minulla ole töitä. Ei kiinnostaisi siellä käydäkkään. Koulussa kokeisiin luku ja tunnilla istuminen oli lähes tuskaa, ja nyt kun ajattelen että pitäisi syksyllä mennä taas, ei voisi vähempää kiinnostaa. Mielummin lopettaisin kesken ja jäisin kotiin makaamaan. Vaikka kattoa tuijjottamaan.Tuntuu nykyään niin ylivoimaiselta lähteä minnekkään. Edes kerran viikossa ystäviä näkemään (anteeksi). Vaikka heidän (teidän) seurassa onkin ihanaa ja ajatuksetkaan ei pyöri niissä samoissa asioissa kuin yleensä, tuntuu vain ettei voimat riitä. Nykyään kaikki on niin uuvuttavaa ja raskasta, kaiken oman tyhmyyden päälle. Olisin mielummin yksin ja keskustelisin ruudun takana, missä voi laittaa iloisia hymiöitä ja heittää läppää, vaikka todellisuudessa istuisinkin pimeässä huoneessa palellen, silmät turvonneena syynä vaikka mikä.
Onnekasta että ystävät ovat sitä laatua, että jaksavat pyydellä ja raahata ties minne. Ja muistavat vaikka itse ei olisi muistanut. Se on minulle tärkeätä. Parempi raahautua viettämään hauskaa, kuin jäädä kotiin järjen murusia kadottamaan.
Nyt loppuilta rutiinilla. Huomennakin pitää yrittää. Tapojen orjana on parempi kuin kurittomana ääliönä.
4 kommenttia:
Ei onnistu ei. :'D
Muthej, koeta jaksaa, mehän raahataan sut kaikkialle. =) Uskot, eli et, mutta ymmärrän tota jaksamattomuutta. Näyttää kaikille iloista naamaa, vaikka ei todellakaan olisi niin. En itsekään jaksais aina lähteä...
Oli tosi kiva nähdä tänään ja huomenna uudestaan! 8)
Koetahan pärjäillä<3
Pupu henkilö varmasti ratkeaa riemusta tämän ansiosta.
Tiedäntiedän =)
Stepmanialta? Whhiii, sä kirjotat sit nopeesti 8DD
Nyt olen ollu tämän viikon sairaalassa ja äitillä ja menen taas huomenna osastolle tarkoituksena hoitaa ravitsemuspuoli "kuntoon" (=letkuruokinta), pienestä se on aloitettava itsensä kokoaminen. Jos tämän vuoden romahtaminen sujuisi vähän rauhallisemmissa merkeissä kuin viimevuoden, josta hukkaan meni 4,5 kuukautta muissa maailmoissa.
Nyt on keskittymiskyky nolla, en edes pysty kunnolla menneen viikon blogipäivityksiä lukemaan, vaikka ne kuinka onkin turvaisaksi rutiiniksi muodostuneet viimeaikoina :< että palailen vähän myöhässä lukemaan kun pysyy ajatukset kasassa... jaksele sinäkin :)
Lähetä kommentti