12.6.09

tahdon piiloutua omaan maailmaani ja samalla lähteä pois, elämään.

Päässä sekava fiilis. Tuntuu etten tiedä enään ollenkaan mitä haluan. Minkään suhteen. Haluaisin toisaalta olla päivät pitkät yksin. Kirjoittaa, lukea ja nukkua. Olla välittämättä siitä mitä minun pitäisi tehdä ja mitä olla tekemättä. Ja samalla haluaisin kiertää kaikki paikat moneen kertaan. Käydä hesassa, festareilla.. Olla ystävien kanssa ja näyttää että oikeasti kiinnostaa. Riekkua päivät kaupungilla. Olla itsevarma. Olla fiksu. Olla huoleton. Olla vahvempi tahoinen. Olla erillainen kuin nyt. Tahtoisin jaksaa enemmän. Tahtoisin kokea enemmän. Tahtoisin rakastua. Tahtoisin olla yksin.


Eilinen meni ystävien kanssa. Toinen jäi yöksikin. Minä jaksoin! Siinä meni eilinen ja tämän päivän alku.
Kun oltiin lähdössä assalle, olin suunnitellut että vien kaverini sinne skoballa. Se on kyllä vain 1 rekisteröity, eli en saisi sillä ketään kuskailla, mutta ajattelin että ei se haittaa kun vanhemmatkaan eivät ole kotona. Mutta sitten kurkkasin pihalle ja isähän siellä oli puita pinoamassa. fck. No siinä sitten pyysin kyydin.

Ja vähän (vitutti) ketutti, kun en saanutkaan olla yksin kotona. Tosin isä on ulkona vielä hetken leikkaamassa nurmikkoa joten vielä on omaa rauhaa. Ja sitten tajusin että tulee viikonloppu. eieieieieieieiei. Äiti ja isä kotona koko päivän. Ja sitten sain selville että meille tulee vieraita. Isän ystävä, sen vaimo ja heidän 5 vuotias poikansa, joka kutsui minua tyttöystäväkseen viimeisen vuoden ajan. Nytten kyllä kun tämän äiti kysyi olenko minä vielä tämän tyttöystävä, poika vastasi "ei se enään. Me ollaan ihan vaan kavereita". Kuulemma. Ja enkä ole oikeastaan edes varma ovatko nämä tulossa, mutta jos ovat....

eieieieieeiieieieie..

mä en jaksa mä haluan olla yksin mä enenenenen. Enkä mä kehtaa tältä näyttää enkä mä jaksais itteeni laittaa. Mä oon kotona miksi tänne tuodaan ihmisiä häiritsemäään? Ja sitten ne tuo jotain karkkeja joita en kuitenkaan voi suuhuni laittaa kun niissä on jotain vehnäjauhoja. Tai sitten ne muistaa etten sellasia voi syödä ja tuo jotain muuta.. ja.. no kuitenkin.



Mä en jaksa mä en jaksa. Miten mä pääsen tästä tilanteesta pois?!! mä haluan pois. Mä en jaksa. Kaikki piinaa mua, tai ehkä mä vain odotan itseltäni liikaa. Ihan sama, en tykkää nyt juuri seurasta, vanhemmista, siskosta, vieraista, enkä itsestäni. K i v a t.

1 kommentti:

Unknown kirjoitti...

Mut mä tykkään susta. Remember it.

Pärjäile. Huomen nähään. <3