grow.

Grow, yksi parhaista älypeleistä mitä tiedän :) Pitää klikkailla tavaroita/asioita oikeassa järjestyksessä, jotta saa pelin läpi. Ihanaa miettimistä.

Tietokoneeni surisee inhottavasti, yrittäessäni käynnistää sitä. Tuulettimessa jotain vikaa isän mukaan. En uskalla käyttää sitä. Luultavasti sekin meni siinä, kun äiti sitä siirrelly pois tieltä siivotessa. Voisi siirrellä varovaisemmin.
Totean, ettei pakkaamisesta tule mitään. Tarvitsen kaikkea ennen lähtöä ja vaatteitakin on pestävä. Kaikki pitää jättää lähtöaamulle. Kuten aina. En vain koskaan tule ajatelleeksi tätä aloittaessani pakkaamisen. Siivouskin jäi helpoksi. Vessojen pesuksi. Mansikat edelleen keräämättä, mutta siellä sataa. Ei kai niitä sateessa tarvitse kerätä?


En pidä tästä yhtään. Ystäväni (sanotaanpa vaikka Simba) ei vastaa puhelimeen. Simba on tulossa mökille about 3 päiväksi ja hänet pitäisi saada meille ennen kuin lähdemme. Mutta, Simban puhelin on yleisesti ottaen aina pois päältä, hukassa tai äänettömällä, joten parhaassa tapauksessa saan taas soittaa tämän isälle, saadakseni viestini perille.
Tahtoisin vain olla ja lukea. Huomenna Bunnyn luokse ja seuraavana päivänä lähtö. Isä rukoilee, että lähtisin äidin kanssa teatteriin tänään hänen puolestaan. 'Pliiiiiiis' samalla äänen sävyllä kuin 6 vuotias poika joka haluaa jälkkärin ennen ruokaa. Kumpikaan meistä ei halua lähteä. Sisko elää kuten aina ennenkin. Kodin ja Piikin (se sen poikaystävä) kodin välillä. Nukkuu kahteen ja tekee kasvisruokiaan.

Olen ollut joku ihmeen pelifriikki viikon-pari. Lautapelit (erityisesti monopoli) on kaivettu kaapista ja niitä sitten siskon kanssa pelattu yöllä. Äiti herännyt ja etsinyt mistä kuuluu ihme kolahduksia, tarkistanut jääkaapin ja pakastimen. Tullut vilkaisemaan nukutaanko me ja löytänyt muutaman yön etsinnän jälkeen äänen lähteen. Nopan.
Playstation kaivettu lipaston laatikosta ja sillä pyörii siskon kavereilta lainattuja pelejä. Kaikesta huomaa että on kesä. On liikaa aikaa.