nccy.

Nickki muuttui. Siskoni inspiroimana vaihdoin sen tuohon. Lyhenne eri nickistä. nccy, enkä yhtään tiedä miltä tuokin näyttää. Eipä ole ainakaan ääliövirheitä kuten edellisessä, olin ensiksi 'Whitout line' kunnes ystävä tajusi vihjaista minulle kuinka huono englannissa olenkaan.


Punaisen lihan ikilakko (älä koskaan sano ei koskaan) unohtuu turhan herkästi. En halua ihan oikeasti syödä sitä. Isän onnistuessa kerjätä minut mukaan kebabille, mietin mitä kebabin kanssa syön.
'Otatko kanapihvin?'
Ai helkkari. Enhän mä edes syö kebabia. Unohtuu turhan herkästi.
Kohta menen varmaan syömään jotain metukkaa ? höh.

Lämmitin eilen saunan ja unohdin sen. Kävin raflassa syömässä liian suolaista ruokaa, kampaajalla varaamassa ajan, värisilmässä ja auttamassa isää maalaamaan terassia. Tapan jääkarhuja ja edistän ilmastonmuutosta lämmittämällä minun & siskon oman saunan. Pieni lämpöluukku meidän omassa 'asunnossa', joka on lämmitetty ehkä viisi kertaa koko kämpän omistuksen aikana. Siellä on jotenkin mukavaa käydä, kun se tuntuu omalta ja erillaiselta. Jos vain jaksaisi madella sinne. Tapahtuihan tuokin, hieman myöhässä.

Isän maalatessa terassin kaiteita, tuijotan ulko-ovea vihaisesti. Mutsi häärää oven takana pyykkien kanssa ja pitää ovea auki. Pitää ulko-ovea auki. Kipitän vähän väliä laittamassa sitä uudelleen kiinni. Ikuinen ovien-auki-pitämis kammo häiritsee. Varsinkin talvella läimäyttelen ovia kiinni, vaikka sitten toisten nenien edestä. Ulkoa voi tulla kylmää, ötököitä tai siitepölyä T___T. Myös lasten ja vanhempien asuntojen välisen oven tahdon pysyvän kiinni.

Taistelen ovien kanssa aina.

Tämä päivä on ollut ihan omituinen. En ole oikein tehnyt mitään. Haahuillut ympäritaloa tai huonettani ajatuksissani. Väsymystä, turhautuneisuutta, inhoa ja paljon tyhjää. Aika kuluu tasaiseen tahtiin. Välillä otan itseäni niskasta kiinni saadakseni itseni nousemaan lattialta tekemään jotain hyödyllistä, kuten pesemään hampaat tai putsatakseni eilisiä meikkejä silmistäni. Väki stressaa pikkusiskoni rippijuhlista, mutsi leipoo gluteenitonta testikakkua ja luettelee mitä kaikkea minun tulisi siivota. Hei hyvä kun sain raahattua itseni ylös sängystä !
Tuntuu, ettei minusta yksinkertaisesti löydy energiaa mihinkään. Hörpin teetä ja istun joko koneella tai lattialla.

Stressaan tulevasta keliakianuorten leiristä luultavasti yhtä paljon kuin Väki juhlista. Majoittuminen 7-10 hengen hirsihuviloissa. Pääsen jakamaan huoneen random tuntemattoman ihmisen kanssa. 4 päivää vieraiden ihmisten keskellä, kahdensadan kilometrin päässä kotoa. Mässyleiri. Mukaan askeittain läkeroleja, vähän tupakkaa ja kirjoja. Kännykkä ja laturi. Päiväkirja? Teepusseja.

'Sitä tässä ihmettelin, miksi sun just ostetut farkut oli pesussa?'
Oikea vastaus olisi ollut, koska ne haisi tupakalle.
'Kaikki uudet vaatteet on käsitelty myrkyllä, ettei ne syttys helposti palamaan. Uudet vaatteet pitäisi aina pestä ennen käyttöä.'
Vastauksellani saan utelevan äitini hiljaiseksi. Tottahan tuokin oli, vaikken myrkkyjä oikeasti jaksakkaan pelätä.

Mutsi valittaa jättisähkölaskusta. Yödataus ♥