elämä. jos se ei potki päähän, se on päätöntä.

Hei. Jos kukaan ei ole huomannut aikaisemmin, voin kertoa. Elämässä ei ole mitään järkeä. Ensimmäisessäkään aamussa ei ole mitään järkeä. Ensimmäisessäkään päivässä, tunnissa tai minuutissa ei ole mitään järkeä.

Ajan tappoa ilman mielenkiintoa mihinkään. Tuulessa heiluvien puiden tuijottamista. Minulla on taas huono päivä ? Ei se huono ole. Tämän pitäisi olla suorastaan loistava päivä. Saan olla yksin kotona ja siitähän minä nautin. Ei ole huono päivä vaan olen huono ihminen hyvässä päivässä. Itse kun en saa muodostettua ensimmäistäkään positiivista ajatusta mistään. Jokainen päähän pälkähtävä ajatus uhkuu negatiivisuutta. Yritän hukuttaa viimeisetkin ajatukset laittamalla musiikit kovalle, vaikka en edes pidä siitä. Yrityksiä lukea kirjaa, kun en yksinkertaisesti pysty lukemaan kahta riviä enempää. Ikuisesti jatkuva väsymys on itseaiheutettua, kun tyhmyyttäni pidän itseäni hereillä oli tekemistä tai ei. Kävin aamulla tämän pienen lentokoneen kyydissä. Räpsin kuvia ja yritin hahmottaa tuttuja kyliä. Lensimme pienen pienellä, kahden istuttavalla koneella, kilometrin korkeudessa pilvien vierellä. Mielialani ei sallinut minun nauttivan koko lennosta, vaan kokemus tuntui pelkältä suoritukselta.

Simba kyselee jos nähtäisiin illalla. Anteeksi, mutten halua masistella toisten silmien edessä. En halua tehdä toisille huono mieltä omilla ongelmillani, koska ei kukaan sellaista halua. Asiat pitää joskus pitää omana tietonaan. Se on ainoa oikea ratkaisu vaikka ei tuntuisi siltä.


Ensimmäinen positiivinen ajatus. Huomenna vain ei voi mennä huonommin ?


Täysin postaukseen sopimaton edit/=
huomasin että olen kirjoittanut nyt jokaiseen kolmeen blogiini 63 tekstiä. 63 x 3 = 189. Olen kirjoittanut aika paljon...