Se vain on niin ihmeellinen juttu, kun ei saa aikaiseksi mitään. Kun levitän laukkuni valmiiksi rojua täynnä olevalle lattialle ja lupaan itselleni, että siivoan sen pian, kunhan ensin rentoudun hetken. Sitten olen liian väsynyt, joten hoidan sen aamulla ja siinä kaikki vielä ovat kun Blondi astuu ovesta sisään. Sori, en saanut aikaiseks.
Väsyttää, heikottaa ja ahdistaa. Kaikkea omissa mittasuhteissaan. Yritän rajoittaa läkerolien napsimista uudesta metallirasiasta, jonka ostin tunti sitten saattaessani Bunnyn & Emokidin assalle. Olen niitäkin mutustanut reilun vuoden, kyllästymättä. Askit tyhjenevät aina vain nopeammin, joten piilotan niitä tyynyn tai sängyn alle, turvaan ahneilta sormiltani. Rahani kuluvat niihin.
Unirytmi on päin v-ttua, huomenna on kampaaja ja voin kerrankin laittaa hiukseni jotenkin hyvän näköisesti, tuhlaan rahaa, ostan lisää läkeroleja ja stressaan tiistaina alkavasta koulusta. Koko helkkarin loma mennyt enkä ole tehnyt mitään muuta kun paininut itseni kanssa. Yrittänyt saada jotain aikaiseksi, epäonnistunut, saada elämään järkeä ja terveyttä, seonnut lisää. Enkä minä ole edes sekaisin, vaan leikin vain. En tosin ole elämäni onnen kukkuloilla vaan epäonnen katuojassa, mutta sekään ei ole kovin syvä. Jos sitä lopettas sen kaivamisen.
1 kommentti:
"En ole tehnyt mitään muuta kun..."? Kyllähän sinä olet tehnyt kesän aikana vaikka mitä! yritä nyt vähän positiivisemmin ja laajemmin ajatella mitä kaikkea olet ehtinyt kokemaan tänä kesänä. Leiri ja kavereita, lasten kanssa leikkimistä... älä nyt niitä vähättele vaikka pienet hyvät asiat tuppaavatkin hukkumaan heti kun mieliala vähän laskee.
Lähetä kommentti