Tuntuu aika säälittävältä. En osaa mitään. Hajotan elämäni. Rikon sääntöni ja ripustaudun tekosyihin. Väsyttää, ällöttää ja ärsyttää. Haluaisin valvoa ja opetella pois tämän iltauneliaisuuden, koska inhottaa kun tekisi mieli käydä maate jo kello kahdeksan aikoihin. En osaa valvoa, en osaa olla hyvä lapsi enkä varsinkaan elää niinkuin haluaisin. Päätän korjata elämäni suunnan kohti parempaa ja kärsin siitä ensihetkestä lähtien, mutta pitää jatkaa kärsimystä niin kauan, kunnes ei enään jaksa kärsiä. Minä lähden saksaan. Sitä minulta ei viedä pois. Tahdon pystyä lähtemään ja vielä näyttämään, että pystyn elämään siellä yksin, muuttaa omaan kotiin ja itsenäistyä. Tehdä suunnitelmia, joita en nyt pysty tekemään.
Hankkia tulevaisuuden.
tästä tytöstä
- nccy
- Liian yksityiskohtaista, liian minua, liian henkilökohtaista. Tyttö vm 92. Hiljaisuudesta nauttiva lukutoukka kirjoittaa omaa tarinaansa.
Hairahtaineita selailijoita
(1.6.09 lähtien)
3 kommenttia:
Se on aluksi vaikeaa, i know. Mutta ajan myötä ihan totta se kantaa hedelmää.
Se mikä on sinulle nyt kärsimys on oikeasti pelastus. Sinun ei tarvitse olla hyvä lapsi, kuhan opit pitämään itsestäsi huolta (:
Et ole yksin <3
Kun yrität niin saat oman elämän, oman tulevaisuuden.
Noice sanoi aika pitkälti kaiken, mitä itse meinasin!!
<3 *halauksia*
Vau, onneksi olkoon valituksi tulemisesta! :) koska olet lähdössä sinne Saksaan? Kuinka pitkäksi aikaa?
Lähetä kommentti