29.6.09

kauheaa kankkusta ja ravitsemuslistailua.

Aamulla (kello 11.30) olin taas ihan sekasin päivästä. Jään vielä peiton alle. En halua nousta, kun äiti ja isä on kotona. Sunnuntai ajatuksia. Kun nousen ja kävelen äidin ja isän päätyyn (meil on pari talo. Mun ja siskon pääty ja isän ja äidin pääty) ihmettelen hetken missä he ovat. Ja tajuan vihdoin olevan maanantai. Hymyilen iloisena kotirauhasta ja alan keittämään puuroa.
Äiti tulee kuitenkin lähes samantien kotiin ruokatunnille, jota se ei oo tehnyt kertaakaan kesän aikana. Ärsyttää ja tulee joku ihme paniikki siinä puuroa keitellessä. Äiti tulee, syö ja lähtee sisko mukanaan (vie kaverilleen). Saanpahan olla iihan yksin.

Jotenkin on ihanaa laittautua pitkästä aikaa. Laittaa meikkiä, ripsaria ja kajaalia. Harjata kulmia ja suoristaa hiuksia (heti kun aloin suoristaa alkoi sataa. ja kosteushan kihartaa aina tukkaa). Näyttää kerrankin ihmiseltä raadon siaan.
Lähden kolmen jälkeen kirjastoon. Palautan luetut kirjat (5kpl) ja selailen kirjoja. Valinta käy helposti ja otan joka ikisen Artemis Fowl kirjan hyllystä ja lainaan pikaisesti. Tarkistan koneelta, onko lainattavissa muutamaa kirjaa jonka haluaisin lukea (ei ole) ja lähden kauppaan, kun aikaa ei kulunutkaan tarpeeksi minun makuuni. Käyn nostamassa rahaa, kiroan, kun näen yläaste ajan idiootin ja harpon ohi katse lattiassa. Nostan rahat, harpon ohi taas ja ostan vakio läkerol askin ja Frissiä. Menen assalle ja selaan kirjoja. Voi paska. Tässä ei oo tokaa osaa. Sitä mikä olisi seuraavaksi vuorossa. Kaikki muut kylläkin muttei sitä. Ärtyneenä luen sitten kolmatta. Jotakin kuitenkin.


Kaupungissa, kun myöhästynyt linkku vihdoin saapuu perille, näen Emokidin ja Bunnyn. Lunastetaan liput, kierretään hetki kaupoissa ja mennään leffaan. Toinen uusista valkoisista kengistäni hiertää kipeästi rakkoa kantapäähäni. Menemme taaimmaiseen riviin ja 'Kauhea kankkunen' alkaa pyöriä. "Three best friends...."
Leffan jälkeen lähdetään kävelemään assalle. Matkalla pysähdytään odottamaan ystävän linkkua.
Kesken keskustelun;
Minä: (jotain sen tapaista kuin..) 'Se nauro mulle!'
Joku nainen: 'Ai kuka?!' Silmät pyöreinä.
Minä olen vaan hiljaa ihmestyksissäni.
Nainen: 'Saanko mä halata sua?'
Yrittää halata minun taipuessani kauemmas.
Minä: 'et.'


Nainen kävelee pois päin bussista. Hetken päästä kun Emokid sanoo kesken lauseen: 'Eikun se yritti halata', nainen huutaa bussista (ihmettelimme missä vaiheessa hän sinne meni) 'enkä yrittänyt!'.

Kotiin menen äidin kyydillä. Sisko nuoleskelemassa takapenkillä poikaystävänsä kanssa. Vihaanvihaanvihaan sen nuoleskelun ääntä. Saisivat pitää kielensä kurissa toisten kuullen.
Illalla, kun äidin muistutuksesta muistan että keliakiannuorten sopeutumisvalmennus leirille täytettävän ravitsemustieto lippusen pitäisi olla palautettuna 30.6 (huomenna) täyttelen sitä sitten äidin kanssa. Kaikkien leikkeleiden, juustojen, levitteiden, maitotuotteiden, leipien, viljatuotteiden, riisin, herkkujen yms. Määrät, kuinka usein, mitä, kuitumäärät, rasvamäärät. Kaikkea pitää listata. Kauheaa miettimistä ja päänvaivaa.

1 kommentti:

Unknown kirjoitti...

Repeilin sille halailu jutulle vielä illalla ko tulin kotiin. :'D

Mut oikeesti tuo ravitsemuslappu. Kauhian tarkkaa. Melkein pelottaa. =))