24.6.09

loukussa kaukana. kuumuutta ja huonosti nukuttuja öitä.

Väki lähti jonnekkin minkä-lie-äidin-sedän mökille jonnekkin mihin-lie-korpeen. Äiti, sisko, mummo, serkku 6v (tyttö, sanotaan poikanen), serkku 9v (poika, sanotaan sokker). Minä jäin tänne ja ukkikin jossain täällä pyörii. Rupesi ärsyttämään koko kyläily, eikä ollut tuolle kelille sopivia housuja (joita olisin kehdannut käyttää) ja turhautti turhautti tuthautti ja päätin olla lähtemättä. Nyt on aikaa kirjoittaa ja huomasin että sain uuden lukijan (jeee :D ).

Mummola on täynnä väkeä. Meidän perhe (miinus isä) ja äidin veljen perhe (isä,äiti,sokker,poikanen,kirppu).
Joka aamu olen herännyt liian aikaisin ja väsyneenä. Joko siihen että sokker paukuttaa lelu pyssyllään (ihan tarkotuksella yritti herättää) tai sitten kummityttö kirppu jokeltelee kello kuuden aikaan. Nousen, otan kirpun syliini ja syötän tälle pari banaanin palaa.


Poikanen pitää kädestä kiinni ja vie ympäri taloa, ihan hiljaa sanomatta mitään. Nauttii seurasta. Heitellään pehmolelu koiraa ja katsellaan kalasta saatuja kaloja jotka on laitettu lasten muoviseen uima-altaaseen. Sokkerin kanssa potkin jalkapalloa ja tämä neuvoo kuinka saan potkaistua korkeita potkuja ja mikä kohta jalasta on paras siihen. Syötellään ja kikkaillaan ja katson suu auki kuinka pikku poika vaan pompottelee palloa kuin mikäkin ammattilainen. (jo yhdeksän vuotta. missä vaiheessa kulta pieni menit kasvamaan?).
Kirppu on ihana. 8 kuukautta vanha taputtaja. Kohta se jo jaksaa seistä omin voimin. Se ei vierastanut minua ollenkaan. Kihersi iloisesti minun puhallellessa tämän vähähiuksista päälakea. Mummo opettaa sitä taputtamaan ja vilkuttamaan. Ruuan jälkeen potallekkin. Pikkunen ottaa ulkona aurinkoa ja haluaisi syödä takapihan ampiaisetkin.
Illalla pikkuisten mennessä nukkumaan katsotaan elokuvia ja väänellään kahta rautakoukkua jotka pitäisi saada irti toisistaan (vanhan ajan älypeli. minä opettelin tietenkin kikan heti ulkoa). Kello kuluu ja ihmiset menevät nukkumaan (jo) puolilta öin. Unirytmi ihan sekasin ja saan nukuttua vain 5-7 tuntia per yö.

Pari päivää sitten äitini veli vaimoineen lähti kotiin Kirppu mukanaan. Mummolassa tehdään samoja asioita kuin aina. Käydään sukulaisilla, syödään, kalastetaan, syödään, ukki opettaa Poikasta ja Sokkeria ajamaan autolla (lue: pennut istuu sylissä ja kääntelee rattia), ollaan ulkona ja otetaan aurinkoa. Sisko on melkein aina koneella ja Poikanen raahaa minua joka paikkaan ja tulee halimaan. Taitaa tuo Poikanen olla vähän sun tyttö vai? mummo naureskelee. Sokker kiskoo kaikkea mikä on sokerista, makeaa, hyvää, suolaista tai rasvaista, aina, milloin tahansa, koko ajan. Ennen ruokaa ja kesken ruuan.

Kävimme Joensuussa, siellä isomummollani (pituutta päälle metri, ikää alle 90 ja omistaa vain 9 sormea) joka hyväkun ei taloaan meille antanut. Kaikki karkit mitä löysi ja rahaa jokaiselle (minulle,siskolle ja äidillekkin) ja kertoi kuinka lähtee rollaattorinsa kanssa joelle kävelemään. Ihan vain aikaansa kuluttamaan. Ei ole helppoa tuon ikäisillä, vaikka ikäisekseen hyväkuntoinen onkin ja asuu omassa kodissaan ilman apuja.
Ja samalla reissulla kävimme isossa myyssä (kauppakeskus) alemyynneissä joista minä, joka ei ikinä löydä/jaksa ostaa kenkiä, ostin näitä kahdet. Nyt omistan j o p a 3 ehjät ja käyttökelpoiset kengät.

Huomenna oli aikomus lähteä, mutta isä kuulemma saattaa raahautua tänne moottoripyörä rundiltaan lapista (on kolunnut norjaa läpi ja nukkunu porotilalla) jolloin paluu siirtyy lauantaihin/sunnuntaihin. En tiedä mutta haluaisin jo kotiin. Saisi nukkua pitkään. Täällä tosin kaikki on helpompaa. Pääsee pois päänsä sisältä ja olen paljon iloisempi. Kännykkästä on loppunut virta ja sen olinpaikka on epäselvä ja tietokoneella tulee harvemmin käytyä. Halasin jopa äitiä ensimmäistä kertaa moneen kuukauteen, ihan omasta tahdosta (tykkäsin ennen kyllä halia, mutta sitten.. en tiedä oikein mitä). On tullut kerrankin tehtyä jotain. On tullut elettyä.

2 kommenttia:

cicruscow kirjoitti...

Voi kiitos, sydäntä lämmitää :) Kaikki kuvat ovat itse otettuja juuh, tykkään käppäillä ja räpsiä kuvia muista. :> Ja hei, siitä vain lukemaan, kielitaito paranee eikös!
Kun itse etsin blogeja joita lukea ulkomuoto on niiin tärkeä, itselläs on niin ihanan selkeä ja söpö, ja ihanaa löytää blogeja jotka eivät ainoastaan koske anoreksiaa taikka runoutta yms. Söps, voimia sulle :) <3

Unknown kirjoitti...

Kiva kuulla, et miten sulla on mennyt siellä =) Ja Kirppu vaikuttaa aika söpöltä tapaukselta.

Toivottavasti näkyilemme piakkoin 8)