uuden purtamista

Eilisestä: kaupungilla meni kivasti. Kierrettiin vähän kaupoissa ja istuttiin auringossa kännipuiston penkillä ja kävin juomassa laten. Löysin rannekorun. En aurinkolaseja. Ja viime hetkillä ennen kirjakaupan sulkeutumista vien sieltä pari halpaa pokkaria. Kirjariippuvuus. Viime luettavasta oli niin kauan aikaan että ihme etteivät kädet tärisseet.
Illalla olin kuitenkin todella väsynyt ja huonovointinen. Silti kaiken järjen vastaisesti istun koneella tekemässä en-niin-mitään. Kello on varmaan puoli yksi kun koneen suljen.
En kuitenkaan saa unta. Pyörin levottomana sängyssäni. Vaihdan tyynyä, asentoa..
Taisi jopa kyynel vierähtää. En tiedä kummasta se enemmän johtui. Väsymyksestä vai sen iltaisesta vittumaisesta ahdistuksesta. Sen verran muistan että kello neljän aikoihin makasin lattialla jättityynyt päällä ja viltin alla. Pulloonkin jossain vaiheessa turvauduin. Ja annan sängylle uuden mahdollisuuden ja nousen lattialta.
Kello puoli viiiisi... Mua väsyttää. Miks mä en vaan voi nukahtaa?

Aamulla kuitenkin heräsin jo kymmenen aikoihin. Ei todellakaan ollut mikään levännyt olo. Aloin kuitenkin siistimään huonettani.
Vaatteet pois lattialta. Pöytä tyhjäks tavaroista.
Etsin metrimittaa varmaan puolituntia. Löydän sen, mittaan pari huonekalua ja kiroan hiljaa mielessäni. Ei tuu onnistumaan ei. Olen siis vaihtamassa pienen huoneeni järjestystä.
Päädyn järjestykseen joka minulla oli vuosi pari sitten. Ihanteellinen, jos ei halua liikkua paitsi ruumiini mukaan pakollisille toimille. mm. vessaan ja keittiöön.
Yhdentoista aikaan alan siirtelemään tavaroita pois huoneestani. Tuolit, laatikot lipastostani, toisen laatikostoni, pienet ja turhat koriste-esineet joita on vuosien mittaan kertynyt joululahjoista ja tuliaisista, kirjat, tietokone, televisio, kaijuttimet.. Yhden aikaan huoneessani ovat vain alastomat sänky, pöytä ja laatikoitaan vailla oleva lipasto. Lipasto näytti mököttävältä kun siirtelin sitä koko ajan pois näiden suurempien tieltä. Joutui olemaan sivuroolissa. Ja nyt se joutui muutenkin erilleen oven lähettyville.
Kahden aikaan on kalusteet paikoillaan ja lattia imuroitu mitä huolellisimmin. Ja kellon ollessa puoli neljä oli tavaratkin jo paikoillaan. Tietokoneen ja television johdot saatu onnistuneesti paikoilleen ja kaikki näyttää vielä olevan toiminta kunnossa. En siis saanut hajoitettua mitään.
Järjestys on paljon rumempi verrattuna edelliseen, mutta nyt lattialle mahtuu helposti parikin patjaa ystäviä varten ja järjestys on ihanteellinen dataamiselle.
Tietokoneella näpyttelen sängystä käsin ja samasta paikasta näkee televisionkin. Sinänsä keskittymiskyvylläni ei pysty kumpaakin seuraamaan, mutta kiva se kuitenkin on.
Pitäähän nyt koneella olon olla mukavaa. Mitä muuta minä tekisin sateisina kesäpäivinä? En minä nyt koko kesää voi reissata.

Ihan yksin vaihoin järjestyksen ja sellainen on olokin. Ainoastaan telkun kannossa sisko auttoi. Tv: ni kun on sen verran iso ja leveä ettei kädet yksin kertaisesti saa kunnon otetta, jolla sitä saisi siirrettyä, muuten kuin pika vauhtia pudottaen lattialle. Isän tullessa kotiin tajuan etten ole kellekkään maininnut tästä muuttelustani. Katsoopi isä hieman pitkään oven raosta.


"ai jahah.." ja kääntyy pois.