apaattinen hauskanpitäjä.

Ravaan marketin käytävillä etsiskellen. Mitä hemmettiä mä voin syödä ? Ei ole minulle sopivia saarioisen salaattiaterioita, en keksi mitään muutakaan. Kaikessa on vehnää, ohraa, ruista tai kauraa, keliaakikon painajainen keksiä jotain naamaan tungettavaa illaksi. Hermostuttaa ja ostan 2 askia läkeroleja ja juotavan jogurtin. Laukussa lämminkuppikeitto. Tekee mieli pikapuuroa, muttei sitäkään löydy gluteenittomana. Ja sitten luen myöhemmin jogurttipurkin kyljestä 'saattaa sisältää vehnää'. tacktacktack.

Olo oli parantunut samantien, kun pääsin pois kotoa. Liikaa häsellystä. Linja-autossa päädyn lukemaan päiväkirjani läpi, kirjaston kirjan sijaan. Olen muuttunut paljon muutaman kuukauden aikana. Kumpaan suuntaan? Enpä tiiä.

Ilta muistuttaa huvittavan paljon tavallista illanviettoamme nykyään. Kuunnellaan musiikkia läppäriltä, pelataan vähän korttia. Kokeiltiin hieman ps kakkostakin. Join varmaan Emokidin mansikkatee varastot tyhjiksi (anteeksi) ja kirjoitin hänen perheelleen terveiset olohuoneen sohvapöydän pohjaan (siellä oli valmiiksi piirroksia). Kaupassa piti käydä hakemassa energiajuomaa, kahvi ei maistu ja pakko piristyä. Pari tölkkiä battery strippeddiä, joita hörpiskelin parvekkeella peittojen alla.

Yöllä, kahden kolmen aikoihin oli pakko päästä ulos kävelemään. Oli sellainen fiilis, että pakko saada raitista ilmaa ja liikkua. Pääkoppakin alkoi varmaan muuttua muoviseksi. Kävellään jollekkin ala-asteelle, juoksen pari kierrosta juoksurataa ympäri. Kävellään kaupoille. Kaikkien hiukset kihartuvat kosteudessa. Olen omissa maailmoissani. Ajatuksissani. Kävelen vain eteenpäin ja tuijottelen eteeni. Yritän välillä sanoa jotakin, mutten saa muodostettua ensimmäistäkään fiksua lausetta päässäni.

Herään todella väsyneenä. Liikaa valoa. Kädet painaa liikaa. Hiippailen parvekkeelle viileään ilmaan, nahkasohvalle peiton alle. Takaisin sisälle. Yritän nukkua vielä tunnin. Takaisin kävelemästä tultiin sopivasti ennen aamupostia. Oltiin ilmeisesti kävelty neljä kilometriä. Tuntui paljon vähemmältä. Lähinnä makoilen koko aamun. Saatetaan Bunny linja-autolle sietämättömässä kuumuudessa. Päässä huippaa. Pelataan Emokidin kanssa vielä hetki korttia ja lähdetään odottamaan minun linkkuani. Tuntuu kuin olisi darra. Olen taas liian hiljainen, ärsyttää. Mutsi odottaa assalla ja vie minut kotiin. Väki jättää minut sopivasti yksin samantien ja lähtevät kauppaan.

Isä tulee kotiin apteekin muovikassi kädessä sanoen 'Toin sulle vähän safkaa.'