he oppivat kuolleista.

Osaan olla tyytyväinen herätessäni 05.30. Simple, koska minä ylipäätänsä heräsin. Kännykkä on lattialla, joudun nousemaan ylttääkseni siihen. Panic at the disco :n soidessa löydän kännykästä torkkunapin ja annan itselleni kymmenen minuuttia armon aikaa. Ensimmäinen (ja samalla viimeinen) kerta tällä viikolla kun onnistun herätyskellooni heräämään.

Linkku on ajoissa. Koulussa opetus ei oikein uppoa, kun jatkan saman ruutu-numero ajantappo pelin suttaamista, opettajien puhuessa astmasta. No ei huvita paljoa kuunnella, onhan minulla muutenkin tuosta kokemusta jo valmiiksi. Tunti, välitunti, tunti, hiljaisuudessa kuluva ruokailu, tunti ja puoli tuntia aikaisemmin kaupunkiin. Kauppa, pirkan lakritsiuute napit, kassatäti. Assalla tuskallinen jano, salmiakin aiheuttama. Vatsa huutaa vettä ja armoa. Tyhjä vesipullo. Minunhan piti täyttää se. Ostan battery stripped tölkin aseman kalliista kioskista. Rahaa palaa muutenkin liikaa.
Linja-auto on täynnä ihmisiä matkalla tampereelle. Taakseni istuu 'bout kymmenen vuotiaita mukuloita, joista nuorimmaisen ääni tunkeutuu kuulokkeideni läpi, tämän huutaessa isosiskolleen, joka ilmeisesti vei tämän karkit (:<). Tyttö istuu tytön viereen, 'kuinka vanha sä oot, minne sä oot menossa, mä oon yksitoista ja me ollaan menossa tampereelle' juttelee toinen. Itse en tuon ikäisenä olisi toisia vilkaissutkaan, kiitos ala-asteen itsetunto tappamisen. Kukaan ei istu viereeni ja kaikki paikat ovat täynnä.

Muistan liian myöhään vanhainkodille soittamisen. Aattelin hakea paikkaa... ...työssäoppimis paikkaa. Terveyskeskukseen kun ei päässyt, on vanhainkoti kuulemma seuraavaksi paras vaihtoehto oppimisen kannalta. Parhaillaan samaa to :ta käyvä ystäväni vittuilee mesessä, kuinka olisin sinnekkin päässyt, jos olisin viikkoa aikaisemmin soitellut. Kiitti ei onneks vituta jo valmiiksi..

Äiti tekee makaronilaatikkoa. Sisko meni poikaystävälleen. Katson kelloa. Huvittaa. Luokkalaiset (joista en sori vaan hirveesti pidä) tai siis kai viisi heistä, ovat kai tälläkin hetkellä tutkimassa ihmisen anatomiaa ruumiinavauksessa. He ilmottautuivat sinne tänään aamulla, kun puhelimessa kerrottiin, että mahdollisuuksia päästä katsomaan on tasan tänään ja puolenvuoden päästä. 5 rohkeaa menivät, ja kyllä kiinnostaa tietää monellekko tuli traumoja ja kuinka moni saa iltapalansa kurkusta alas. Kukaan opettaja ei suositellut, olisivat mielummin kieltäneet. Minä en viitsinyt edes harkita. Kuolema ei ole tuttu aihe ja ruumiinavauksella en aiheeseen halua tutustua. Jotkut ovat olleet viikkoja sairaslomalla tuon takia.