Ensimmäisen illan jälkeen vaatteissa haisee viina ja tupakka.
Toisen illan jälkeen vaatteissa haisee kannabis.

Toinen päivä oli yhtä väsymystä. Nukuin, pelasin korttia, yatzya, nukuin. Kävimme aamusta dyykkaamassa valintatalon roskiksilta ihmisille aamiaista ja löysimme paljon hyvää leipää (jota en tosin itse mennyt syömään) ja käydessämme kaupassa hain itselleni ison pepsi max pullon. Illalla tahdon taas pääni sekaisin. Poden alkoholi kammoa. Yläkerran ukkeleilla on puhdasta kannabista. Avaan suuni ja sanon 'huvittais kokeilla' eikä kulu kuin pari minuuttia, kun istuin pienessä soluhuoneessa kuuntelemassa luentoa vaikutuksista, laadusta, tavoista ja siitä, että mitä tahansa tapahtuukin, pitää muistaa että se on vain mun päässäni. Neljän hengen rinki ja Ei huumeita periaatteen romuttaminen.
Alusta alkaen tunsin kauheaa tarvetta kontrolloida itseäni. Kun alkoi naurattamaan, pakotin itseni lopettamaan. Kun tuli suuri mässyn himo, katselin vierestä kun muut söivät suklaakakkua ja pringlesejä. Kun otsa meni koko ajan tahtomattani ruttuun, tappelin vastaan. Ihmiset lähtivät baariin, minä jäin höpöttämään muille pilvessä. Tunsin kylmää ja kuumuuttakin. Parit henkoset ja pari tuntia hyvää oloa.
Paluumatkalla helsingissä, etsitään Kurn :ille syötävää. Olen elänyt viikonlopun päihteillä ja sadalla grammalla lakritsiuute nameja, joten kun istumme cafe picnikkiin ja tilaan haudutetun teen, alas uppoaa vain puoli desiä. Kiroan kauppojen kiinni oloa. Olin löytänyt perjantaina mahdollisesti ostettavan takin, jota nyt en sitten saanutkaan, kun tyhmyyttäni ajattelin voivani ostaa sen sunnuntaina. Kävellään juna-asemalle, ostan lipun, hyvästelen Kurn :in ja menen junaan. Viereen istuu tummempi ihoinen mies, jolla on tumma parta ja tummat hiuksen niskassa ponnarilla. Se kuuntelee musiikkia, heiluu sivulta toiselle ja vatkaa polviaan. Sitten se kaivaa laukustaan pienen pienen possu pehmolelun, jolla se leikkii polvellaan. Minä keskityn kirjaan ja yritän olla välittämättä, kun tyypin kyynärpää tönäisee minua vähän väliä.
Kotona heitän pois toiveen tyhjänpäiväisestä television tuijottelusta, kun huomaan, ettei digiboksi ole tallentanut ensimmäistäkään katsomisen arvoista ohjelmaa toisin kuin piti. Istun typeränä koneelle, kuten aina. Vatsa kramppaa, enkä jaksa enään välittää, koska mikään ei auta, eikä ole auttanut koko päivänä. En pode huonoa omatuntoa viikonlopusta, huumeista, hölmöilystä. Kaikkea saa kokeilla kerran tai pari.
1 kommentti:
..Olen typerä nuori tyttö, mutta minäkin haluan kokeilla. Ihan siksi, että pää olisi kiva saada kerrankin sekaisin. Ollut varmasti jäännä viikonloppu. Muistahan levätä juhlimisen jälkeen :)
Lähetä kommentti