Ollut äksy, muissa maailmoissa, kaivannut hiljaisuutta, puhumaton.. Huonoa seuraa. Tuntenut suurta halua pilkkoa pari ärsyttävää muikkaa luokalta. Suurimmaksi osaksi olen kuitenkin elänyt päivää eteenpäin, sen kummemmin reagoimatta mihinkään.
Tuntuu, että pää on täynnä käsittelemättömiä tunteita. Jotain sellaista, mitä en itsekkään tunnista. Ja se tuntuu ihan pirun kierolta.
Kaipaan koulussa linja-autoon, hiljaisuuteen. Linja-autossa tahdon karkuun karkkipussejaan rapistelevia teinejä ja kotona hermojani tuhoaa pikkusisko ystävineen. Olkaa hiljaa.

5 kommenttia:
<3
Välillä hiljaisuus on maailman paras asia :)
Onko tuo toinen blogisi siis vain sinulle tai vain harvoille valituille? Tahtoisin lukea kirjoituksiasi enemmänkin.
Joskus hiljaisuuteen kaipaa, minullakin on sellaisia päiviä, ja ne ovat ainakin minun silmissäni täysin normaaleja. En usko siis, että olet vaikuttanut tänään vittumaiselta. <:
Hei.
Luen kyllä blogiasi lähes päivittäin, mutta en vain saa aikaiseksi sanottua mitään. Paljon pyörii mielessä, mutta kuitenkaan en osaa pukea ajatuksiani sanoiksi.
Jakselehan :)
Toivon sinun ympärillesi näkeviä silmiä, kuulevia korvia ja herkkiä sydämiä. Voimia!
Lähetä kommentti