Univaje kasvaa yöllä, kun olen liian levoton ja ahdistunut nukahtamaan vieraassa sändyssä ja aamulla valitetaan kun ei nousta aamiaiselle. Joulupäivä kierretään minulle tuntemattomilla sukulaisilla 'pikaisesti'. Paikallaan istumista ja kieltäytymistä kahvista. Järkyttävä pakkanen ja seuraavana päivänä lumipyry. Mummo kyselee olenko tulossa kipeäksi ja patistaa nukkumaan vaikka ei minua mikään vaivaa. Toinen mummi patistaa aina ottamaan lisää ruokaa/leivonnaisia/juotavaa, olipa sitten syönyt miten vähän/paljon tahansa. Ukki väittää verensokeriarvojensa olevan hyvät vaikka arvot nousevat yli kahdentoista (vaikka jouluruoalla onkin vaikutuksensa). Lähdetään kotiin ja teen lumityöt reissun aikana sataneen parinkymmenen sentin kinoksessa. Olen taas koneella, joulu on ohi.Isän syntymäpäivät, minun syntymäpäivät, uusivuosi tulossa. 'Yhtä juhlaa'. Tahdon juomaan tai-ihan-mitä-vain. Pois todellisuudesta. En tiedä mitä haluan.
6 kommenttia:
Mummostasi ja mummistasi tuli mieleen omani. Ihan samanlaiset, toinen pitää huolta terveydestä "ookko sä nukkunut" ja toinen aina pöydässä käskee syömään lisää "jokaista lajia pitää maistaa".
Elellään hyvin samanlaisissa fiiliksissä, kultaseni.
Ehkä meidän pitäisi viettää joulu yhdessä, niin se voisi jopa olla joulu mitä kutsua mukavaksi.
Viina maistuisi ehdottoman hyvältä myös omassa kurkussa.
Ei musta niin helposti vaan päästykkään :D Jotenkin tähän blogimaailmaan ja kirjoittamiseen jää vaan kiinni.
Ei se tule menemään yli. Tästä on jo niin monta kertaa kuultu, että nyt päätin vihdoin ottaa itseäni niskasta kiinni. Ihan itsenikin kannalta.
Ja juu, holijuomat voisivat upota myös minun päähäni, mutta haluan jonnekin muualle. En niihin "tavallisiin" paikkoihin, missä vietän uudenvuoden yleensä. Jotain uutta.
Minä se olen, palmuja fiilistelemässä :). Kiitos.
Mitä uudessa blogissasi on, saako sitä lukea, vai onko se vain sinun silmillesi?
Onko sinulla syntymäpäivä?
Joo, eipä tuo varsinaisesti ole sellainen aihe millä mielellään markkinoisi itseään.. Mutta tapahtunut mitä tapahtunut ja ympäristölleenhän ei itse paljoakaan voi.
Katse tulevaisuudessa vaan, antaa menneen olla mennyttä :)
Mukavaa viikkoa sulle!
Lähetä kommentti