11.12.09

se auttaa.

Aina sanotaan, että puhuminen auttaa. Aina tähän olen uskonut ja yrittänyt kannustaa ihmisiä puhumaan, koska se auttaa. Mutta silti aina kyseenalaistanut koko asiaa. En ole pystynyt ymmärtämään miten se auttaa, en ole kokenut siitä olevan oikeasti mitään apua, helpotusta.. mitään. Silti aina yrittänyt, jos vaikka edes jollekkin löytyisi siitä hyötyä. Mutta nyt oikeasti tajuan miten paljon puhuminen voi auttaa. Miten helpottaa ja mieli kevenee. Rintaa puristava vanne löysentää otettaan ja saa happea niin että jaksaa nauraakkin. Miltä näyttää toinen ihminen saadessaan samaa helpotusta. Miten kaunista ja ihanaa on kokea se yhdessä.



4 kommenttia:

noice kirjoitti...



Se todellakin auttaa. Yhdessä (:

girlygirl kirjoitti...

Ihana juttu. Olet hyvä ystävä.

Anttu kirjoitti...

Vanhankansan viisauksissa piilee suuri totuus ;)
Puhuminen auttaa ja myös kuuntelijan roolissa oleminen auttaa.

Kelvoton kirjoitti...

Aina ei tarvitse puhuakaan, riittää että tietää, että joku on vierellä ja valmiina kuuntelemaan.