24.1.10

menen hetkeksi lepäämään.

Ei jaksa, pysty kykene mitään.

Nyt kiukuttaa ja paljon. Äiti kohtelee minua kuin olisin tehnyt jotain maailman törkeintä ja väärää kiusatakseni kaikkia muita. Kun en tartu imurin varteen, koska imuroin myöhemmin mutsi ottaa imurin käteen ja selittää pilkkaa tihkuvalla äänellä siskolleni, että meidän nyt täytyy hoitaa hommat, kun on tua nccy niin väsynyt eikä jaksa. Ja kaikkea, en tiedä. Olen vain huono ihminen joka yrittää väkisin pilata muiden elämiä. Enkä minä tyhmä ole, vaan ymmärrän vanhempien väsymisen ja reaktion tapaani elää, mutta ei se hyvää tee. Nyt varsinkaan, kun äitikin väsyi pitämään iloista naamaa ja liittyi isän myrtsi-kerhoon.

'Etkö sä tajua että sä oot mulle niin tärkeä ihminen?'

Eikä nuo sanat merkkaa mulle mitään. En sano 'niin sinäkin mulle' enkä 'mä tiedän' vaan olen hiljaa ja jätän äidin nielemään pettymystään. Olen lakannut välittämästä.

7 kommenttia:

noice kirjoitti...

Väsyneenä ei edes huomaa itse, välittääkö jostain vai ei. Sinä menet nyt lepäämään ja toivon, että sieltä saat lisää voimaa jaksaa. Älä unohda niitä sanoja välittämisestä, mitä olen sinulle sanonut. Koska minä todella uskon sinuun, olet ihana, vaikket siitä ehkä juuri nyt usko.

Pääset nyt hetkeksi elämään vain itsellesi ja toivon sen auttavan. Voimia, niitä tarvitset. Olet rakas ja erityisen tärkeä ღ

girlygirl kirjoitti...

<3 halaussilitys <3

Kelvoton kirjoitti...

Toivottavasti pärjäilet siellä.

Mie mussutan karkkia, ehkä hörppäsen jotain ihan lämpimäkseni ja odottelen sinua takaisin sotatantereelta. ♥

Tino kirjoitti...

Toivottavasti hommat on sujuneet siellä ja olet saanut levättyä. Jakselemisia täältä etäältä. Olet ajatuksissa!

girlygirl kirjoitti...

Kaipaan sun kuulumisia.

Toivottavasti saat oikeanlaista apua siellä.

Sini kirjoitti...

Ikävä sua! <3 toivottavasti kaikki on hyvin!

Kelvoton kirjoitti...

Olisin tahtonut toivottaa sinulle hyvää ystävänpäivää. Mutta koskaan ei ole liian myöhäistä. Olet rakas.♥